Tuulentytöt Expedition 2017

Tuulentyttöjen retkiblogi

Tuulentyttöjen blogissa kerrotaan retkikunnan valmistautumisesta jäätikön ylitykseen ja lyhyitä päivityksiä Grönlannista luvassa myös matkan aikana. Tervetuloa mukaan seikkailuumme!
20.4.2017

Grönlannin jäätikkö

Kirjaudu järjestelmään

Kommentoidaksesi artikkelia kirjaudu ensin sisään!

Käyttäjätunnus (sähköpostisi?):
Salasana:

 

Jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy!

Salasana unohtunut?

Rekisteröidy blogin seuraajaksi

Rekisteröitymällä blogin seuraajaksi saat mahdollisuuden kommentoida blogin artikkeleita. Kommentin yhteydessä ei näytetä seuraajan sähköpostia, pelkästään nimi tai nimimerkki. Sähköpostin on kuitenkin oletava toimiva, sillä rekisteröityminen tapahtuu sähköpostin välityksellä. Sähköpostiasi ei käytetä suoramarkkinointi tms. tarkoituksiin.

Nimi tai nimimerkki: Sähköposti:
Salasana:
Salasanan varmistus:

 

Lisää kommentti artikkeliin

 

Resetoi salasana

Jos olet unohtanut blogin käyttäjätunnuksen salasanan, voit resetoida sen täällä. Rekisteröinnissä käyttämääsi sähköpostiin lähetetään resetointiohjeet.

Sähköposti:

 

Bowdoin Gletscher, mereen laskeva jäätikkövirta Pohjois- Grönlannissa (ML 2014)
Jäätikköjää peittää noin 10 % maapallon pinta-alasta ja 99 % tästä jäästä on Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköissä. Mannerjäätiköiksi luokitellaan maan päällä sijaitsevat yhtenäiset, paksut ja laajat jäätiköt, jotka leviävät oman painonsa alla kaikkiin suuntiin. Mannerjäätikön ja pienempien jäätiköiden erotuksena pidetään 50 000 km²:n laajuutta. Grönlannin jäätikön keskimääräinen paksuus on 1700 metriä ja suurin paksuus on 3400 metriä. Jäätikön tilavuus on n. 2,9 milj. km². Mannerjää peittää noin 80 % Grönlannin pinta-alasta, ja saaren reuna-alueilla on lisäksi pienempiä erillisiä jäätiköitä. Mannerjäätikön pituus pohjois-eteläsuunnassa on 2400 km ja leveys leveimmältä kohdalta noin 1100 km. Jäämäärä vastaa noin 7,3 metrin paksuista vesikerrosta valtameriin levitettynä. Jäätikön pohjalla suuressa paineessa jää käyttäytyy kuin jähmeä neste virraten alamäkeen, kunnes saavuttaa rannikon ja lohkeaa jäävuoriksi. Grönlannin vuoristoiset rannat (kuva ylhäällä) jakavat jäätikön virtauksen lukuisiksi laskujäätiköiksi, jotka purkavat jäätä mannerjäätiköltä mereen. Grönlannissa on n. 20 suurta laskujäätikköä. Jakobshavnin jäätikkö länsirannalla, Grönlannin keskiosassa, on pohjoisen pallonpuoliskon eniten jäämassaa tuottava laskujäätikkö. Se etenee 20–35 metriä vuorokaudessa, ja siitä poikii vuosittain noin 20 miljardia tonnia jäävuoria, jotka jatkavat matkaansa pitkin Ilulissatin vuonoa Disko-lahteen ja edelleen Atlantin valtamerelle. Neitsyt­matkallaan olleen Titanicin kohtaloksi koitunut jäävuori oli lähtöisin juuri täältä Jakobshavnin laskujäätiköltä. Jäävuoret voivat olla lähes 100 metriä merenpinnasta, mutta suurin osa (yli 70 -80 %) on vielä kuitenkin pinnan alla. Suurimmat jäävuoret jämähtävät usein kiinni vuonoon leveytensä tai korkeutensa takia, ja saattavat viipyä siinä vuosien ajan, kunnes niiden taakse ahtautuvat uudet jäävuoret pakottavat ne liikkeelle. Jakobshavnin jäätikkö on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
Jakobshavnin laskujäätiköltä Atlantin valtamerta kohti kulkeutuvia jäävuoria (ML 2014) ML
Gegwen iisiWeb