{"id":473,"date":"2020-02-12T22:07:25","date_gmt":"2020-02-12T20:07:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/?p=473"},"modified":"2020-02-12T22:07:25","modified_gmt":"2020-02-12T20:07:25","slug":"kolin-muodostuminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/2020\/02\/12\/kolin-muodostuminen\/","title":{"rendered":"Kolin muodostuminen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Koli\non yksi kansallispuistoistamme sek\u00e4 tunnetuin kansallismaisemiamme ja syntyhistorialtaan\nvarsin mielenkiintoinen alue. Se kuului aikanaan samaan korkeaan vuorijonoon kuin\nVuokatti ja Rukakin.  Ne ovat muinaisen\nvuorijonon, Karelidien, j\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Karelidit\nmuodostuminen alkoi l\u00e4hes 2000 miljoonaa (2 miljardia) vuotta sitten, kun\nalueella oleva mannerlaatta repeytyi ja lohkot alkoivat erkaantua toisistaan.\nErkaantuvien lohkojen v\u00e4liin syntyi meri, joka miljoonien vuosien kuluessa\nleveni v\u00e4hitellen valtamereksi. Meren pohjaan kerrostui vuosimiljoonien aikana vuoristosta\nrapautuneesta ja jauhautuneesta aineksesta sedimenttikerroksia, jotka kivettyiv\u00e4t\nhitaasti sedimenttikiveksi.<\/p>\n\n\n\n

Viimeinen\nsuuri mullistus Karelidien muodostumisessa oli vuorenpoimutus. Ikivanha manner\nja meren tuliper\u00e4inen saariketju t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t toisiinsa noin 1900 miljoonaa\nvuotta sitten. Silloin mannerlaattojen repe\u00e4misest\u00e4 oli kulunut reilut 100 miljoonaa\nvuotta. Sedimenttikerrokset hautautuivat syv\u00e4lle maankuoreen ja ty\u00f6ntyiv\u00e4t\nt\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 poimuille ja toistensa p\u00e4\u00e4lle. Poimutuksessa syntyi Karelidien\nvuoristo, joka oli aikoinaan l\u00e4hes Himalajan kokoinen.<\/p>\n\n\n\n

Poimutusvaiheen j\u00e4lkeen vuoristo alkoi rapautua, ylikulkeneet ja takaisin\nvet\u00e4ytyneet useiden j\u00e4\u00e4kausien j\u00e4\u00e4tik\u00f6t tasoittivat vuoriston huiput.\nRapautuminen ja jokien kiviaineskuljetus kuluttivat vuoristoa ja paljastivat\nmaankuorta yh\u00e4 syvemm\u00e4lt\u00e4 ja syvemm\u00e4lt\u00e4. Lopulta vuoriston syvyydess\u00e4 syntyneet\nkivet, kuten Kolin sedimenttikivest\u00e4 muodostuneet kvartsiitit paljastuivat\nj\u00e4lleen maanpinnalle. Kvartsiittikallio syntyi kuumassa ja kovan paineen alla\nvuoriston kilometrien syvyyteen hautautuneiden sedimenttikerrosten\nkiinteytyess\u00e4 tiukasti yhteen. <\/p>\n\n\n\n

Esiin tulleet kovat kvartsiittikalliot ovat kest\u00e4neet j\u00e4\u00e4kausien\nkulutusta ja rapautumista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n paremmin. Kolilla on nyt pinnassa\neritt\u00e4in kova ja kest\u00e4v\u00e4 valkoinen ja lasimainen kvartsiittikallio, jossa on my\u00f6s\nn\u00e4kyviss\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 tapahtuneesta vuorenpoimutuksesta. <\/p>\n\n\n\n

Noin 11 000 vuotta sitten viimeisin mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 hioi Kolin\nkallioihin viimeisen silauksen. J\u00e4\u00e4tikk\u00f6 j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 silokallioita ja\npy\u00f6reit\u00e4 muotoja.  Monin paikoin\nkallioper\u00e4 ei ole kuitenkaan maan pintaan paljastuneena, vaan sit\u00e4 peitt\u00e4\u00e4\nmannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n murskaama, jauhama ja mukanaan kuljettama maa-aines, moreeni.  J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen Kolin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ollut geologisesti rauhallisempaa,\nmutta mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n aiheuttaman painautumisen takia Koli nousee edelleen noin viisi\nmillimetri\u00e4 vuodessa.  <\/p>\n\n\n\n

Vanhimmat Kolin kansallispuiston alueelta l\u00f6ydetyt ihmisel\u00e4m\u00e4n merkit ovat pyyntikuoppia, kivi-iskoksia ja ranta-asuinpaikkoja. L\u00f6yd\u00f6t kertovat, ett\u00e4 Kolilla on eletty mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ker\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 jo kivikaudella 10\u00a0000 \u2013 4000 vuotta sitten. \u00a0Seuraavat ihmisj\u00e4ljet ovat vasta 1600-luvulta. Ne osoittavat, ett\u00e4 Kolilla on k\u00e4yty mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kaskeamassa. Pysyv\u00e4 asutus saapui nykyisen kansallispuiston alueelle vasta 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T: Marjo ja Jaana<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koli on yksi kansallispuistoistamme sek\u00e4 tunnetuin kansallismaisemiamme ja syntyhistorialtaan varsin mielenkiintoinen alue. Se kuului aikanaan samaan korkeaan vuorijonoon kuin Vuokatti…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=473"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":475,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions\/475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.elamankipina.com\/suomineito2020\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}