Tuulentyttöjen blogissa kerrotaan retkikunnan valmistautumisesta jäätikön ylitykseen ja lyhyitä päivityksiä Grönlannista luvassa myös matkan aikana. Tervetuloa mukaan seikkailuumme!

Littoinen 21.−22.1.2017

Jäätiköllä liikkumiseen liittyy olennaisesti railot ja niiden tunnistaminen, kiertäminen tai ylitys. Olemme pieni retkikunta ja alusta asti ajatuksena on ollut, että kaikki hallitsevat riitävässä määrin jäätikön ylitykseen tarvittavan tiedon ja taidon osa-alueet. Tealla on kokemusta jääkiipeilystä ja jäätiköllä liikkumisesta ja Marjolla muuta kiipeily- ja köysitoiminnan osaamista eli välineet ovat puolelle porukasta tuttuja. Nyt vain yhdistetään osaaminen ja perehdytään porukalla aiheeseen. 2015 Grönlannin jäätikön ylittäneen kahden hengen Greenland Dreams 2015 -retkikunnan Lauri Hilander jakoi auliisti tietämystään ja kokemuksiaan meille liukkaalla ja vetisellä Littoisten järven jäällä, Turun suunnassa. Aluksi käsittelimme jäällä liikkumista yleensä ja tutustuimme varusteisiin. Olemme hommanneet monoihin sopivat jääraudat, hakut, Tean ja Marjon varastosta valjaat ja köydet sekä sulkkareita ja slingejä + muuta aiheeseen liittyvää sälää. Railosetit jääruuveineen kiiltelivät uutuuttaan. Varusteet tulevat tutuiksi vaan kun niitä itse käyttää ja harjoittelee miten ja miksi kutakin välinettä käytetään. Jäällä liikkuminen jääraudat jalassa, valppaana vaarojen suhteen, taisi herättää sunnuntairetkeilijöissä kiinnostusta ja jokuset rohkeimmat kävivät kyselemässä meidän aikeista. Mustaoranssi retkikuntamme kaatuili ja pelasteli toisiaan kuvitelluista railoista. Liikuimme köysistössä ja rakentelimme pelastusankkureita sekä harjoittelimme jokainen vuorollaan pelastamista ja omaa tehtävää köysistön eri kohdissa. Kiitokset Laurille kannustavasta ja innostuneesta tavasta jakaa tietämystään.

Toisena teemana viikonlopulle oli varusteiden punnitus. Gramman tarkkuudella punnittiin ja mitattiin kaikki mukaan lähtevät kamat. Koitamme parhaamme mukaan pitäytyä 85 kg/nainen painoisissa taakoissa, ettei reissusta tulisi ylivoimainen tehtävä. Myös ruokasuunnittelu ja ruoka-aineiden kuivatus aloiteltiin. Ruoka muodostaa todella suuren osan mukana kulkevasta painosta. Laskemme jokaiselle vähintään 35 kg purtavaa matkaan eli n. 1 kg päivässä ja varalle muutaman päivän eväät, sillä säät saattavat pidätellä meitä jäätiköllä pidempään kuin suunniteltu 30 vrk.

Sahalahti 4.−5.2.2017

Jäätiköllä liikkumisen ja railopelastuksen harjoittelu jatkuu. Olemme tahoillamme harjoitelleet varusteiden käyttöä ja sisäistäneet niiden tarkoitusta sekä mielikuvaharjoitelleet tilannetta, jossa köysistössä joku putoaa yllättäen lumen läpi railoon. Harjoittelu sujui Helmikkalanlahdella jo huomattavasti sujuvammin kuin edellisellä kerralla Turun suunnalla. Kokosimme setin, joka lähtisi mukaan ja harjoitellessa lisäsimme vielä varustusta valjaisiin. Eli taas tuli pulkkaan painoa muutama gramma lisää.

Jotta saisimme todellisen käsityksen ja tunteen putoamisesta ja köyden varassa olemisesta, roikuimme valjaista tukiryhmämme pihamäntyyn virittämästä köydestä. Sen perusteella voimme vain toivoa, että railoon putoamista ei tapahdu. Toivottavasti osaamme lukea maastoa niin, että voimme kiertämällä välttää vaaran. Valjaitten varassa oleva on pelastettava mahdollisimman nopeasti eli alle puolessa tunnissa, koska valjaiden varassa oleminen vaikuttaa nopeasti tajunnan tasoon reisivaltimoiden verenkiertoa heikentämällä.

Harjoittelimme siis terveinä ja hyväkuntoisina, emmekä usko, että sieltä omin voimin voisimme nousta tai edes paljoa itseämme auttaa. Railoon pudotessa on todennäköisesti väsynyt ja pudotessa mahdollisesti loukkaantunut eli pudonneen mahdollisuudet itse avustaa pelastustoimissa ovat pienet. Railoalueen vuosittain muuttuvat olosuhteet, railot mahdollisesti peittävä lumi ja kokemattomuus jäätiköllä liikkumisessa ovat mielestämme tämän reissun suuria riskejä. Olemme huomioineet sen erityisen hyvin turvallisuussuunnitelmassa eli sitä kautta myös pohdimme ennakointia. Riskin tiedostaminen ja sen hyväksyminen antaa kuitenkin meille mahdollisuuden vaikuttaa omaan toimintaamme, emmekä ole suin päin säntäämässä suden suuhun.