Tuulentytöt Expedition 2017

Tuulentyttöjen retkiblogi

Tuulentyttöjen blogissa kerrotaan retkikunnan valmistautumisesta jäätikön ylitykseen ja lyhyitä päivityksiä Grönlannista luvassa myös matkan aikana. Tervetuloa mukaan seikkailuumme!
8.5.2017

Varautuminen jääkarhun kohtaamiseen

Kirjaudu järjestelmään

Kommentoidaksesi artikkelia kirjaudu ensin sisään!

Käyttäjätunnus (sähköpostisi?):
Salasana:

 

Jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy!

Salasana unohtunut?

Rekisteröidy blogin seuraajaksi

Rekisteröitymällä blogin seuraajaksi saat mahdollisuuden kommentoida blogin artikkeleita. Kommentin yhteydessä ei näytetä seuraajan sähköpostia, pelkästään nimi tai nimimerkki. Sähköpostin on kuitenkin oletava toimiva, sillä rekisteröityminen tapahtuu sähköpostin välityksellä. Sähköpostiasi ei käytetä suoramarkkinointi tms. tarkoituksiin.

Nimi tai nimimerkki: Sähköposti:
Salasana:
Salasanan varmistus:

 

Lisää kommentti artikkeliin

 

Qaanaaq 2014 ML
Varautuminen jääkarhun kohtaamiseen Olemme vuosien varrella tehneet reissuja hyvin erilaisiin ympäristöihin itsekseen ja ryhmien kanssa sekä työn että vapaa-ajan merkeissä. Reissut alkavat aina turvallisuussuunnitelman teolla ja riskikartoituksella, ja ne ovat kuuluneet alusta asti myös tähän Grönlanti-projektiimme. Railoalueen vaarat ja jääkarhun kohtaaminen ovat vaaroja, joita emme voi poistaa, mutta ennakoinnilla ja omalla toiminnalla yritämme vaikuttaa mahdollisuuksiemme mukaan omaan turvallisuuteemme. Railoalueella liikkumiseen olemme varautuneet asiaankuuluvin varustein ja harjoittelemalla käytännön pelastustilanteita. Jääkarhun kohtaamiseen olemme myös varautuneet, mutta toivomme että emme kohtaisi toisiamme ainakaan ihan lähikontaktin muodossa. Retkikunta aloitti yhteiset ”karhuharkat” syyskuussa 2016 Ilomantsissa Karhukoulussa Ari Turusen opissa. Kaikilla on takana jonkin verran aseenkäsittelyä ja ampumaharjoittelua metsästyksen tai ampumaharrastuksen kautta. Ilomantsin käynnillä jääkarhuja työkseen tutkinut Erik Nyholm luennoi meille kuvien ja tarinoiden kera eläimen luonteesta, käyttäytymisestä ja elinoloista, korostaen suurta kunnioitustaan jääkarhua kohtaan. Kolme ohjetta Nyholmin luennosta jäi kyllä erityisesti mieleen: 1. Leiriytykää karhualueella aina korkeimmalle paikalle, että näette mahdollisimman kauas. 2. Älkää jättäkö mitään ruuaksi tulkittavaa maastoon, sillä jääkarhun hajuaisti on käsittämättömän hyvä. 3. Olkaa karhualueella todella tarkkana, koska ette te näe ettekä kuule jääkarhun lähestymistä, jos se niin haluaa. Sehän on syntynyt ja elää siellä! Päätimme jo suunnitteluvaiheessa, että mukaan lähtee kaksi asetta ja päädyimme kahteen kivääriin. Grönlannista saa vuokrattua aseen matkaan ja näin olisi lupaprosessi ollut varmaankin kevyempi. Muiden retkikuntien kokemukset toimimattomista laina-aseista ovat jääneet mieleen. Marjon ja Jaanan hirvikiväärit mukaan, aseet huoltoon ja järeämmät paukut ostoslistalle. Meillä on molemmilla lupa myös toistemme aseeseen. Ampumaharjoituksiin on kuulunut itsenäistä rataharjoittelua ja muutama yhteinen sessio. Kotopuolen enemmän ampuneet tukijoukot ovat olleet ohjeistamassa esim. rennompaan ampuma-asentoon ja loppuun asti ampumiseen eli on tässä paineitakin jouduttu sietämään
Illulissat 2014 ML
Olemme miettineet aseen kuljettamista ahkioissa ja niiden sijoittelua telttaan sekä toimimista mahdollisen kohtaamisen tapahtuessa. Jääkarhun kohtaaminen ei ole todennäköistä, mutta mahdollista se on jäätikön ylityksen loppupäässä – Grönlannin itärannikolla. Karhun jälkiä on havaittu lähes sadan kilometrin päässä jäätiköllä. Joskus jääkarhu on ajautunut jäälauttojen mukana Grönlannin eteläkärjen kautta länsirannalle ja tallustellut sitten jäätikön yli takaisin kotonurkille. Emme kuitenkaan varaudu tällaisen nallen kohtaamisen vaan oletamme että mahdollinen kohtaaminen on itärannikolla. Pidämme ylityksen muutaman viimeisen päivän ajan väijyä eli koko ajan on joku vuorollaan aseen kanssa vartioimassa leiriä ja toinen ase on toimintavalmiina. Myös hiihtojärjestys on mietittävä niin, että aseet ovat edellä menevässä ahkiossa ja helposti otettavissa käyttöön. Emme usko, että tällaiset hyvässä lihassa ja kohtalaisessa rasvassa olevat naisimmeiset olisivat jääkarhun ensisijaista ravintoa, mutta ehkä meidän ruokavarastomme voi herättää kiinnostusta. Karhun käyttäytymisestä voi Nyholmin mukaan aikeita arvioida ja alkaa toimia sen mukaan. Lähestyvän karhun karkottamiseksi pidämme ääntä huutamalla, kattiloita paukuttamalla ja käsiä yhteen hakkaamalla. Jos nämä uhkaavat  elkeet eivät auta, niin ammumme varoituslaukaukset ja varaudumme tositoimiin. Aseet ovat itsepuolustukseksi mukana ja vain ääritapauksessa käytössä. Jos ampumistilanne kuitenkin tulee eteen, niin jääkarhun erittäin vahva suojelustatus pysäyttää etenemisen ja viranomaisia odotellessa oma turvallisuus on varmistettava. Jääkarhun ampuminen johtaa syyteharkintaan ja tilanne tutkitaan millimetrimitalla ja suurennuslasilla. Tapahtuman jäljet on pidettävä näkyvissä tutkintaa varten eikä eläintä saa lähestyä viranomaisia odotellessa. Olemme siis varautuneet tähän epätodennäköiseen vaaratilanteeseen kartoittamalla siinä olevat riskit ja tekemällä toimintasuunnitelman kohtaamisen varalle. Kaikkeen ei voi varautua, mutta ennakoimalla ja tunnustamalla oman rajallisuutensa uskomme osaavamme toimia tilanteen vaatimalla tavalla.