Tuulentyttöjen retkiblogi

Tuulentyttöjen blogissa kerrotaan retkikunnan valmistautumisesta jäätikön ylitykseen ja lyhyitä päivityksiä Grönlannista luvassa myös matkan aikana. Tervetuloa mukaan seikkailuumme!

20.5.2017

Puolikas päivä 18.-19.5

Kirjaudu järjestelmään

Kommentoidaksesi artikkelia kirjaudu ensin sisään!

Jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy!

Salasana unohtunut?

Rekisteröidy blogin seuraajaksi

Rekisteröitymällä blogin seuraajaksi saat mahdollisuuden kommentoida blogin artikkeleita. Kommentin yhteydessä ei näytetä seuraajan sähköpostia, pelkästään nimi tai nimimerkki. Sähköpostin on kuitenkin oletava toimiva, sillä rekisteröityminen tapahtuu sähköpostin välityksellä. Sähköpostiasi ei käytetä suoramarkkinointi tms. tarkoituksiin.

Nimi tai nimimerkki: Sähköposti:
Salasana:
Salasanan varmistus:

Lisää kommentti artikkeliin

18.-19.5.2017 Hiihtelimme torstain jälleen hienossa kelissä. Illalla teltan katto alkoi rapista ja ulos kurkatessa huomasimme lumisateen alkaneen. Lunta sateli koko yön ja edelleen aamulla kun lähdimme eteenpäin. Näkyvyys oli heikko ja suunnistaminen raskasta. Viiden tunnin jälkeen päätimme leiriytyä ja pitää ansaitun puolikkaan lepopäivän. Lettuja paistaessa olemme tuumailleet miksi olemme täällä juuri tällä porukalla. Yhdistävä tekijä meille on Karkun evankelisen opiston erämatkailulinja. Siellä olemme tutustuneet Erä- ja luonto-opas opiskelujen parissa. Yhteisten retkien ja touhujen myötä tämänkin matkan ajatus alkoi itää. Ja täällä ollaan, yli kahden vuoden suunnittelun ja valmistautumisen jälkeen. Olemme toteuttaneet meidän näköisen vaelluksen ja se on tarjonnut meille hienoja kokemuksia. Odotamme mielenkiinnolla millaisia yllätyksiä jäätikkö meille tarjoaa viimeisillä kilometreillä. Runkovauhdilla yhteensä 14 tuntia.

Yhteensä 4 kommenttia

Blogin seuraaja Marja Karkusta kommentoi 20.5.2017 klo 21:48

Olette te upeita naisia! Voimia vielä loppurutistukseen. Odotamme, että saamme täällä opistolla sitten kuulla matkakertomuksen kuvien kera. Lähdemme maanantaina henkilökunnan retkelle Rymättylän Herrankukkaroon - täytyy bussissa kertoa kuulumisianne niillekin, jotka eivät kenties ole ehtineet seurata blogianne. Hyvä te!

Blogin seuraaja Hanski kommentoi 21.5.2017 klo 08:10

Matka rannikolle teillä senkun lyhenee. Älkää kuitenkaan ottako turhia riskejä loppukirin kanssa. Hienoa on ollut mukana seurata matkaanne - turvallista laskeutumista itärannikolle.

Blogin seuraaja Kossu kommentoi 21.5.2017 klo 08:54

Moro! Kyllä se siitä. Kunnon alamäki alkaa ihan kohta ja meno helpottuu. Tosin saavutti myös piteraq vyöhykkeellä. Tsemppiä Kossu

Blogin seuraaja Ellu V kommentoi 21.5.2017 klo 08:58

Ehdin jo pohtia, onko alamäki osoittautunut vaikeakulkuiseksi vai onko jäätikkö tervehtinyt teitä lumipuhurilla, koska edellinen leiriviesti tuli niin aikaisin. Nyt olette taas päässeet etenemään melkoisen matkan kohti rannikkoa. Liikkuminen mannerjäätiköllä vaativissa olosuhteissa ja lettukestien pitäminen Punaisessa tuvassa muodostaa yllättävän mutta hauskan vastakohdan. Olen varmaan kuvitellut teidän järsivän ainoastaan sitkeää kuivamuonaa! Voimia loppumatkalle! Pitäkää silmät selässäkin, jotta asiattomat hiipparit pysyvät loitolla!!